Lehdet ovat raparperin syötävä osa. Ne ovat loistava lisä kakkuihin ja jälkiruokiin. Niistä voi tehdä kompotteja tai hilloja. Tummanpunaiset, mehevät, jotka muuttuvat makeiksi täydessä auringossa, ovat maukkaimpia.
Karppi kasvattaa keväällä toukokuussa pitkiä versoja, jotka päättyvät upeisiin kukintoihin, jotka koostuvat pienistä valkoisista tai vaaleanpunaisista kukista, joista muodostuvat siemenet
Käyttämällä resursseja siementen kehittämiseen ja rakentamiseen kasvi heikkenee ja varret ohuempia ja vähemmän maukkaita. Siksi kukinnan versot tulee poistaa heti, kun ne ilmestyvät. On tilanteita, joissa kukinnot ilmestyvät ennenaikaisesti. Miksi näin tapahtuu?
Tässä on joitain syitä miksi:
Vanha karppi4-6 vuoden välein, mieluiten syys-lokakuun vaihteessa, raparperia kannattaa nuorentaa. Kaivamme karpin ulos ja jaamme sen osiin, joissa jokaisessa tulee olla vähintään 2-3 juuria ja sama määrä lehtisilmuja. Kun leikkuupinta on kuivunut, samana vuonna tulee istuttaa uudet taimet pysyvästi. Tällä tavalla heillä on mahdollisuus juurtua ennen pakkasten alkamista ja seuraavan vuoden keväällä antaa runsaan sadon.
Väärinkäsitelty maaperäRaparperin maaperän tarve on korkea. Jos maaperä on raskasta, tiivistä tai liian kevyttä, juurien laatu heikkenee ja kasvi voi kukkia ennenaikaisesti stressin alaisena. Jos tätä halutaan estää, tulee sadonkorjuun viljelymaan olevan hedelmällistä, humusista, sopivan kosteutta ja lievästi hapanta neutraaliin reaktiota. Karppien ravinteiden varastoinnin ja suuren vihermassan muodostumisen vuoksi maaperän ravinnepitoisuus on erittäin tärkeä.Siksi lannan lannoitus on tärkeä rooli raparperin viljelyssä. Kahden vuoden välein käytettynä se parantaa maaperän rakennetta, säilyttää vettä ja ravinteita, mikä edistää karppien kehitystä
Kuivuus ja korkeat lämpötilat keväällähäiritsevät raparperin kehityssykliä ja saavat sen kukkimaan liian nopeasti. Veden puutteen aikana kasveja tulee kastella säännöllisesti 4-7 päivän välein, erityisesti lisääntyneen vedentarpeen aikana, eli toukokuusta elokuuhun.
