Tekstin kirjoittaja on tohtori Katarzyna Wróblewska
He asuvat eri ympäristöissä. Ne voivat kasvaa aluskasvillisuudessa, kivissä tai puiden oksissa (epifyytit), monet ovat tyypillisesti vesikasveja.Heitä yhdistää heikko valon vaatimus - harvat kasvit voivat kasvaa niin syvässä varjossa kuin jotkut saniaislajit.
Koska ne eivät muodosta kukkia, niiden pääkoriste on lehdet - yleensä pinnat, erittäin tarkasti "pitsileikattu". Monien lajien joukosta löytyy hyvin erilaisia muotoja: ne voivat olla lansolaattisia, viuhkamaisia tai nelilehtisiä.
Saniaisten valikoima asuntoihin ja toimistoihin muuttuu muodin mukana.Pitkästä aikaa tunnettujen lisäksi niitä ilmestyy markkinoille yhä useammin. Tämä koskee esimerkiksi kultaista saniaista Phlebodium aureum. Sen uusi lajike 'Blue Star' on kompakti, mutta säilyttää lehtien tyypillisen sinivihreän värin ja on helppo kasvattaa.
Yksi yleisimmistä äskettäin esitellyistä saniaisista on mikrosorum. Sitä löytyy useista lajeista ja lajikkeista. Diversifolium microsorum Microsorum diversifolium on kiiltävät, tummanvihreät, pinnat lehdet, jotka kasvavat juurakosta, joka on peitetty tummanruskeilla kalvosommuillaJuuria kasvaa usein ruukun reunan yli ja vaikka se muistuttaa hämähäkin jalkoja, se on lisäkasvi koristelu Tämä laji on helppo kasvattaa, sietää valon puutetta ja liian korkeaa lämpötilaa talvella.
Korkeampia vaatimuksia ilman lämpötilalle ja kosteudelle on banaanilehtinen microsorum Microsorum musifolium, jossa on lansolaattiset lehdet.Ominaisuuksista johtuen, ikään kuin suomujen peitossa, lehtien lapoja kutsutaan krokotiilisaniaisiksi.Muita tämän suvun kotiviljelyyn suositeltavia lajeja ovat M icrosorum punctatum ja Microsorum scolopendrium.
Epifyyttiset saniaiset, jotka kasvavat luonnollisesti sademetsän puiden oksilla, ovat myös korkeat vaatimukset.Tällaisissa olosuhteissa maaperän puutteen ja siksi rajallisen vedenoton vuoksi ne vaativat korkeaa ilmankosteutta. eri kampelalajit (ns. hirven sarvet), esim. kampela Platycerium bifurcatum, Platycerium alcicorne ja Platycerium willinckii.
Ne kaikki muodostavat kahdenlaisia lehtiä: fotosynteettisiä, myöhemmin kuivuvia ja näyttäviä, ulkonevia ja tyypillisesti kaksihaaraisia itiölehtiä.Ne ovat kasvien tärkeimmät koristeet.Tasaisena se näkyy parhaiten ripustetuissa koreissa tai kiinnitettynä puupaloihin, ja sitä ympäröi pieni määrä epifyyttien substraattia, joka perustuu yleensä turpeeseen ja saniaisten juuriin.
Vihreälehtiset kodin kaunottaret
Toinen epifyyttisten saniaisten tyyppi ovat dawaliat, esim. Tyermann Humata tyermanniin dawalia. Nahkaisten, tarkasti leikattujen lehtien lisäksi beigeillä karvoilla tiiviisti peitetyt juurakot ovat näiden saniaisten hieno koriste.
Toinen hurjasti suosiotaan kasvattava saniaisryhmä ovat puusaniaiset.Niiden runkomaiset rakenteet on tehty juurakoista, jotka ovat tiiviisti satunnaisten juurien peitossaNiiden huipulla on v altava lehtiviha, jopa 2 m pitkä. Tunnetuin saniainen on Tasmanian Dicksonia antarctica, jonka tulisi talvehtia viileissä huoneissa, mieluiten talvipuutarhoissa, mutta tästä ryhmästä löytyy monia muitakin kerrosviljelyyn sopivia edustajia, mm.Cyathea daelbata.